Karmeeta

Karmeeta, minkälaiseksi meni meidän piha. Mamma kulkee ympäri ja nyhtää hiuksia päästään, kun koko piha on mustalla mullalla tai paremminkin tinasavella. Telaketjukaivuri teki selvää nurmikosta, puskista, meidän hyppypaikasta ja ihan kaikesta. Sinne tehtiin joku "jätevesisysteemi".  Mamma on ollu itse sairaana koko syksyn, nyt se parani, kun sille annettiin joku sähköisku sydämeen (kumma kun ei kupsahtanut siihen)
Nyt se mutisee kummia, kaivaa kuoppia sinne tinasaveen, kantaa multaa ja istuttaa takas kaikkia niitä puskia, jotka kaivettiin ylös sen kaivinkoneen tieltä.  Meitä ei jostain kumman syystä päästetä sinne
saveen tonkimaan, se vois olla kyllä aika kivaa...

Jaa-ah. Kevät tuli sittenkin. Tänään oli tosi kiva ulkoiluilma. Me jahdattiin lintuja ja mamma raapi roskia kukkapenkeistä. Eilen meidän yhteinen poikaystävä Vikke the Beauceron kävi pitkästä aikaa kylässä.
Me leikittiin sen kanssa tarhassa monta tuntia ja meillä OLI NIIN KIVAA.  Vikke on tosi kiva kaveri.
Mammakin sanoo aina, että se on tosi täyspäinen koira. Se vaan sais käydä useammin, mutta se asuu
jossain "Tampereella" eikä me tiedetä, missä semmoinen paikka on, mutta ilmeisesti jossain kaukana, kun se käy niin harvoin. Huomenna mennään taas kuulemma kentälle reenaamaan "rally-tokoa".... Ei me oikein sitäkään tiedetä, että mitä se tarkoittaa, mutta se on hitsin kivaa. Ja sitten mamma on opettanut meille semmoista jonka nimi on "kepit" ja "putki". Se on kanssa tosi hauskaa... Meistä toinen eli Roze osaa jo tosi hyvin ne "kepit", mutta minä eli Siri olen vähän vielä pihalla eli mamma vielä heiluttaa nakkia nenun edessä, niin sitten minäkin menen niitä "keppejä". "Putkeen" me kyllä mennään mieluusti ja lujaa molemmat.
Toi mamma sais lopettaa sen "töissä" käymisen. Ei se ehdi olla meidän kanssa niin paljon kun me oikeesti haluttais.  Mutta se mamma sanoo, että jos se ei kävis töissä, me ei saatais enää koiranruokaa eli pitäis ripustaa hampaat naulaan. No, käyköön sitten töissä.

Plääh...

No se mamma sitten meni sinne koirakerhon kokoukseen. Leipoikin sinne jotain, eikä
taaskaan antanut meille. Kun se tuli kotiin, ehdittiin siepata 1 muffinsivuoka, josta joku
rietta oli jo syönyt muffinin. Isäntä onneksi vei meidät sentään lenkille. Mamma rupes
taas heti kotiin ehdittyään niitä risupiruja tekemään.  Huomenna se lupas viedä meidät
kentälle treenamaan sentään. Nyt se keittelee jotain joka tuoksuu hyvältä, se sanoo että
se on sydäntä ja se on meitä varten??? Koulutusnameiksi lupasi. Jee.

Hoh-hoijaa

Eipä tuosta mamman bloginpidosta mitään tule. Vuoteen ei ole mitään kirjoittanut. Pitäisköhän sitä
purra nilkkaan? Me ollaan tehty vaikka mitä, mutta kukaan ei kirjoita sitä ylös. 
Kohta tulee taas kevät ja mamma on luvannut, että me päästään taas treenaamaan rallytokoa.
Ihmiset tekee kummia juttuja, tässä talvella nää meidän ihmiset kävi jossain "keniassa"... emme tiedä
mitä se oikein oli, kauheeta hössötystä ne piti kaikista eläimistä, joita ne oli siellä nähnyt. Turhaa touhua,
hössöttäisivät vain meistä. Me päästiin kyllä taas sinne koirahoitolaan, siellä oli kivaa, kun siellä on
niin paljon kavereita. Nyt mamma jo höpöttää uudesta matkasta joskus ensi talvena.
Viime viikolla oli meidän pihassa kauhee rytinä. Tuli semmoinen kauheen iso kone ja kaksi miestä
ja ne kaatoivat meidän pihalta melkein kaikki puut. Me haukuttiin niitä kovasti, mutta ei ne vaan
menneet pois. Nyt isäntä pätkii niitä puita ja mamma rakentaa risuista "piruja". Pitääköhän siitä olla
huolissaan???
Huomenna mamma menee koirakerhon kokoukseen. Epistä, me ei päästä mukaan, mikä koirakerho
se on, jos ei koiria mukaan huolita? Ihan kummaa touhua.
Täytyy ruveta hoputtamaan tota mammaa, että se kirjoittais tänne kaikki meidän kommellukset.